Suomalaisten yhteishankintayksiköiden kautta saavutettavia hyötyjä on tutkittu OECD:n raportissa

OECD on julkaissut alkuvuodesta suomalaisten julkisten hankintojen tehokkuutta ja tuottavuutta koskevan raportin nimellä Productivity in Public Procurement A Case Study of Finland: Measuring the Efficiency and Effectiveness of Public Procurement. Raportissa perehdytään muun muassa isojen yhteishankintayksiköiden rooliin yhteiskunnallisten tavoitteiden toteutumisessa.

Raportti sivuaa monia ajankohtaisia teemoja yhteishankintayksiköiden toimintakentässä ottaen kantaa muun muassa volyymiennusteisiin, kestävän kehityksen tavoitteisiin sekä markkinoiden ohjaamiseen. Yhteishankintayksiköiden rooli yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamisessa nähdään merkittävänä, koska ne edustavat ammattimaista hankintaosaamista ja kanavoivat merkittäviä hankintavolyymeja. Toisaalta raportti tunnistaa myös keskeisimmät haasteet yhteishankintayksiköiden toimintakentässä. Esimerkiksi vastuullisuustavoitteiden saavuttaminen useita eri tilaajia sisältävissä puitejärjestelyissä voi olla haastavaa, sillä erilaisilla painotuksilla voi olla poissulkeva suhde toisiinsa: ympäristötekijöiden korostaminen vaikuttaa yleensä korottavasti hintoihin, jolloin vaaditaan valintoja vastuullisuuden ja kustannustehokkuuden tavoitteiden välillä.

Hanselin tuottamaan dataan perustuva tutkimus toteaa muun muassa sen, että yhteishankintayksiköiden puitejärjestelyillä päästään keskimäärin 25% kustannussäästöihin yleisiin markkinahintoihin verratessa. Työn säästö yhteishankintayksikön palveluita käyttävälle tilaajalle on samaan dataan perustuvan arvion mukaan noin 167 henkilötyötuntia hankintaprojektia kohden, joka vastaa keskimäärin 5 845 euroa.

OECD:n tutkimus löytyy täältä.