Public Sector Day: Kunnan johtaminen on muutoksessa mutta kriisitilanteet harvassa

– Onko kuntajohtaminen kriisissä? On ja ei. Isossa kuvassa ei ole, sillä kunnat ovat osoittaneet selviävänsä tehtävistään koronaoloissakin. Yksittäisissä kunnissa on kuitenkin kriisitilanteita, ja ne tulevat tässä ajassa muun muassa somen myötä pintaan helpommin kuin aiemmin. Kriisin pahin merkki on, että päätöksiä ei saada aikaan ja keskustelu henkilöityy. Julkisesti sanotaan asioita, joita normaalisti ei sanottaisi, kommentoi Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.

Hän osallistui Sarastian Public Sector Day -tapahtuman keskusteluun ”Kuntajohtaminen kriisissä – onko näin ja mitä teemme asialle?” yhdessä hallintotieteiden tohtorin Eero Laesterän ja Vaalan kunnanjohtajan Miira Raiskilan kanssa.

– Kuntajohtaminen on epävarmuuden johtamista ja jatkuvaa muutosta. Monissa kunnissa eletään vaikeita aikoja kuntatalouden ja väestönmuutoksen näkökulmasta. Kuntajohtamista koetellaan, mutta onko se johtamiskriisi vai kuntakentän kriisi? Päätöksentekokyvystä riippuu nyt aika paljon. Kunnissa täytyy ennakoida: tunnistaa suunta, johon ollaan menossa, ja reagoida ajoissa, Raiskila pohti.

– Keskeisintä on uskoa lukuja. Kunnissa on toisinaan perusteetonta tulevaisuudenuskoa, että juuri meillä luvut eivät pidä paikkaansa. Jos kuntaa johdetaan lukujen perusteella, sillä on mahdollisuus selviytyä. Jotta muutoksia saadaan aikaan, on astuttava joillekin varpaille. Siitä saattaa syntyä kriisiä, huomautti Laesterä.

Kuntajohtaminen sopii monenlaisille osaajille

Avoinna oleviin kunnanjohtajan virkoihin on tavallisesti 10–20 hakijaa. Määrä ei tosin ole olennaisinta, sillä yksi hyvä hakija riittää.

– Hakijoiden taustoissa on entistä enemmän eroja. Se on hyvä asia, ja virat on saatu täytettyä pätevillä ihmisillä. Vaikeassa tilanteessa oleva kunta on hyvälle johtajalle sopiva haaste. Hän voi laittaa asioita kuntoon parin vuoden ajan ja etsiä sitten uusia haasteita, Timo Reina sanoi.

Keskustelijat olivat samaa mieltä siitä, että kyläpäällikkömäinen kunnanjohtajuuus, jossa kymmeniä vuosia kuntaa johtanut henkilö on yhteisön lipunkantaja, on vähentynyt. Kunnanjohtaja ei nykyään välttämättä asu johtamassaan kunnassa, ja hän saattaa vaihtaa asuin- ja työpaikkaa helpommin kuin ennen.

Kuntajohtaja on palveluammatissa

Reina uskoo, että pormestarimalli yleistyy Suomessa, mutta hitaasti. Yleisesti ottaen on vahvuus, jos virkajohtaminen ja luottamushenkilöt pidetään erillään.

– Pormestarimalli yhdistää kyläpäällikön ja virkajohtajan, kun luottamushenkilö johtaa kuntaa. Tähän asti malli on ollut onnistunut, mikä liittyy osittain kuntien hyviin henkilövalintoihin. Mitä jos asiat menevät solmuun? hän mietti.

– Malli on hyvin henkilösidonnainen, koska pormestari valitaan valtuutettujen piiristä. Onko sopiva henkilö valtuutettujen joukossa – tai ylipäätään kunnan rajojen sisällä? On kiinnostavaa seurata, vaihtaako joku kunta tulevaisuudessa pois pormestarimallista, jatkoi Eero Laesterä.

– Kuntajohtaja toimii luottamuksen varassa – sitä on tai sitä ei ole. Ajattelen olevani palveluammatissa, sanoi Miira Raiskila.

Katso koko keskustelun tallenne

Kuvassa Timo Reina, Miira Raiskila ja Eero Laesterä