Siirry sisältöön

Kuka suhtautuu intohimolla hallintoon?

Kauppatieteilijänä uskon, että yksityisesti omistetut yritykset, jotka kilpailevat vapailla markkinoilla, ovat yhteiskunnan toimeliaisuuden perusta. Tuon perustan reunamilla toimii valtion ja kuntien omistamien yritysten joukko. Näiden ensisijaisena tavoitteena on vaikuttaa yhteiskunnan (Sarastian tapauksessa kuntien) menestykseen, ja sitä kautta meidän kaikkien hyvinvointiin. Veronmaksajana toivon, että julkisella sektorilla käytetään resursseja mahdollisimman vähän hallintoon ja hoidetaan intohimolla muut työt.

Suomessa on yli 300 kuntaa, joista puolessa on noin 6000 asukasta tai sen alle. Kaikilla kunnilla ja kaupungeilla on samat velvollisuudet. Näiden kaikkien tulee tuottaa samat palvelut ja hallinnoida kuntaa samoilla säännöillä. Väkisinkin moni kunta toimii raskaamman kautta. Moni toimintayksikkö pärjäisi vähemmälläkin hallinnolla, jolloin energiaa voisi käyttää kuten monissa kaupunginosissa tai kylissä. Eli ylläpidetään paikallista yhteisöllisyyttä, mahdollistetaan ihmisten vaikuttaminen oman alueensa asioihin ja edistetään hyvinvointia.

Minun on vaikea uskoa, että Suomessa saadaan sellaisia synnytystalkoita aikaan, että nyt näkyvissä oleva kehitys muuttaisi suuntaa. Iso joukko kunnista joutuu pärjäämään vähenevän väen ja tyhjilleen jäävien rakennusten kanssa. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei jäljelle jäisi vahvaa kotiseuturakkautta ja väkevää identiteettiä. Hekin jotka muuttavat kaupunkeihin työn vuoksi, palaavat kotiseuduilleen kesäksi. (Etä)työn tekeminen eri puolilta Suomea on mahdollista.

Kun kuntien tulot eivät kasva, pärjäävät kunnat kuluja karsimalla. Tässä kohdassa astuu kuvaan Sarastian kaltaiset yritykset. Sen sijaan että jokaisessa kunnassa on palkanlaskija ja henkilöitä, jotka reitittävät ostolaskuja, voidaan työ tehdä keskitetysti. Palkanlaskija Sarastian palkkalistoilla voi hoitaa useamman kunnan palkanmaksun. Henkilöiden sijasta robotti voi reitittää kunnantalolle tulevia laskuja. Eikä ole tarpeen, että jokainen kunta ostaa oman robotin. Yhdellä robotilla riittää kapasiteettia reitittää useamman kunnan ostolaskut – se itse asiassa toimii paremmin mitä enemmän volyymejä. Sarastian laskelmien mukaan kuntien säästöpotentiaali ostolaskujen reitityksen robotisaatiolla on vuositasolla noin 40 miljoonaa euroa. Se vastaa yli 100 000 henkilötyöpäivää naputtamassa järjestelmään tiliöintitietoja ja klikkaamassa ”reititä”.

Miksi sitten juuri Sarastian kaltainen yritys hoitaa ne robotit ja palkanlaskijan hommat? Kaksi keskeistä syytä: hallinnon keskittämisen hyödyt ja volyymihyöty. Hallinto on välttämätöntä, jotta kunta voi keskittyä olennaiseen. Sarastian intohimona on hoitaa kuntien hallinto tehokkaasti. Meidän tehtävämme ei ole tehdä voittoa omistajalle – se tehtävä jää yksityisesti omistetuille yrityksille.

Anniina Kitula
Johtaja, viestintä ja kehittäminen
Sarastia Oy

Ajankohtaista